Heräsin aamulla ja tuli vahva tunne siitä, että tästä aiheesta pitäisi puhua ääneen. Eli kirjoittaa. Aina siellä voi olla joku, joka voi saada lohtua toisen sanoista.

Jo hyvin nuoresta muistan kuinka päätin, että tärkeintä elämässäni on tasapainon löytäminen.

Mietin kuinka helposti sitä tekee olettamuksia muista ihmisistä sen perusteella, mitä heistä näkee ulospäin ja mitä he jakavat itsestään muulle maailmalle. Kuinka monta kertaa ainakin itse olen ihaillen katsellut muita ja yllättynyt suuresti, kun selviääkin, että heillä voi olla "isojakin ongelmia elämässään", niin kuin kenellä tahansa.

Joskus aina joku kysyy, mitä nämä tekemäni energihoidot oikein ovat? Koen sen aina yhtä vaikeana selittää ja saada sanojen kautta ymmärrettävään muotoon. Helpointa olisi näyttää. Toiset pitävät energiahoitoja täysin huuhaana. Ymmärrän heitäkin, niin olen itsekin joskus pitänyt kun en tiennyt mitä se on.

Elämä ei aina mene niinkuin suunnittelee. Vai meneekö koskaan...?

Miksi minä teen tätä työtä ja ketä varten se on?

Ajatus tämän päivän kirjoitukseen lähti siitä, kun olen joutunut paljon omassa elämässäni katsomaan, olenko tasapainossa ympäröivän maailmani kanssa? Aivan pienestä pitäen, minulla itselläni on ollut ohjelmointi, jossa kaikkien muiden tarpeet ovat menneet omieni edelle. Se mitä minä tunnen tai ajattelen, sillä ei ole väliä. Ainoastaan sillä, että...

Minua on viimeaikoina muistutettu monin eri tavoin, kuinka meillä ihmisillä, minulla, on luomisvoima käytettävissä. Viimeaikoina ei ole tuntunut ihan siltä, kun moni asia näyttää menevän pieleen. Mielestäni unelmani on selkeä ja kirkas, miten sen saavuttaminen voi olla niin vaikeaa ja hidasta? Olen hokenut miehelleni usein, että kun en minä ihan...

Mehukkaat kerrokset, kaikki ei ole.

Joitain vuosia sitten aloitin kirjoitusprojektin, johon kaipasin apua. Pyysin henkimaailman kautta parasta mahdollista opasta kirjoittamisen tueksi itselleni ja sovin tapaamiselle ajan ja paikan. Oli jännittävää istua odottamaan, minkälainen opas luokseni oikein saapuu?