Miksi minä teen tätä työtä ja ketä varten se on?

Voisin valita helpommankin tien ja tehdä mitä tahansa töitä (en pelkää työhön tarttumista), mutta sisäinen kutsumukseni on voida auttaa ihmisiä ja etenkin naisia, jotka kaipaavat vahvistusta ja tukea omalle matkalleen tässä elämässä.

Tykkään pohtia elämää ja haluan kehittyä jatkuvasti. Käytän paljon aikaa itsen tutkimiseen ja etsin välineitä ja esitän kysymyksiä, joilla voin lisätä omaa hyvinvointia elämässäni. Miksi käyttää aikaa ja vaivaa oman hyvinvoinnin edistämiseen, etenkin kun maailma on täynnä pahoinvointia? Jos ihminen voi huonosti, hän todennäköisemmin heijastaa sitä ympärilleen. Jos ihminen voi itse hyvin, hänellä ei pitäisi olla tarvetta ainakaan lisätä muiden huonoa oloa, vaan parhaassa tapauksessa hyvinvointi lisääntyy myös hänen ympärilleen.

Uskon, että tällä reilun 40-vuotisella matkallani, minulla on repussani eväitä, joista voin ammentaa muillekin.
Itse olen kulkenut raskaan matkan tätä elämää. Ensin lapsuuden, jossa kodin ilmapiiriin vaikutti väkivaltainen alkoholisti isäni. Tämä jätti syvät arvet ja vääristyneet uskomukset sisimpääni, joita olen pitkälle aikuisuuteen työstänyt. Tavoitteenani on ollut voida elää vapautunutta ja iloista/onnellista, tavallista elämää.

Aloitin työt jo hyvin nuorena, muutin omaan kotiin puolison kanssa, opiskelin ja kävin töissä. Sain ensimmäisen lapseni parikymmppisenä, elin ylisuoriutujan elämää. Pahin piiskuri elämässäni olin minä itse. Mielessäni oli vääristymä, että en riitä enkä kelpaa omana itsenäni.
Ajauduin syvemmälle ylisuorittamiseen, lapsuuden traumani pyrkivät pintaan, kaikki oli liikaa ja tunteeni heittelehtivät joka päivä suurta vuoristorataa, aina varoittamatta yhtäkkiseen ahdistukseen. Laukaisija saattoi olla miten pieneltä tuntuva asia tahansa.

Lopulta toimin leipomoyrittäjänä lähes 60h/viikossa. Fyysistä raskasta työtä, osa päivästä asiakaspalvelua. Heräsin kolmelta aamulla töihin sen päälle, että olin kolmen lapsen äiti ja nuorimmaiseni oli pitänyt minut valveilla juuri edellisen vuoden. Positiivisella ajattelulla pääsin pitkälle, mutta lopulta keho laittoi stopin ja alkoi oireilemaan erilaisin tavoin. Tuli tunne, että jos vielä jatkaisin näin, tyyliin kuolisin. Siltä se tuntui.

Alkoi pitkä toipumisen matka. Työuupumuksesta. Lapsuudesta. Elämästäni. Aloin tutustumaan itseeni, kuka minä oikeastaan olen?

Ja tässä, tämä on se missä minä voin ehkä auttaa juuri sinua. Jos elämässäsi on meneillään jotain hämmentävää, et tiedä mitä sinun tulisi tehdä, ihmissuhteesi herättävät kysymyksiä, tai olet uupunut tai kaipaat kosketusta syvempään merkitykseen elämässäsi? Minä en anna valmiita vastauksia, toki ohjausta voi joskus kauttani tulla, mutta minä haluan auttaa sinua pääsemään lähemmäksi sinua itseäsi. Kuulemaan omat ajatuksesi, saamaan ymmärrystä omiin tunteisiisi ja tuntemuksiisi. Jos olet valmis sanomaan: Kyllä, haluan löytää paremman tien ja ottaa vastuun omasta elämästäni ja omasta onnellisuudestani! Silloin sinä olet tullut oikeaan paikkaan!